tiistai, 14. lokakuu 2008

viiltelyeuforiaa.

ihan ekaks haluun pyytää anteeks sitä etten oo kirjottanu aikoihi. anteeks. oon paha. ei vaa oo ollu oikee aikaa eikä inspistä. mut nyt on.

nii tosiaa. en ollu varmaa parii viikkoo viiltäny ku yhen pienen haavan. mut nyt se taas iski. karsee ittesä satuttamisen himo. kävin nimittäi aamul vaa'alla ja se näytti ihan järkyttävän paljo. hyi kamala. en tosiaakaa kehtaa sano mitä painan. mut kuiteki. yritin siin sit rauhotella itteeni ja jonku aikaa pystyinki olemaa ihan iisisti. mut vaa jonku aikaa. kamala tuska ja ahistus vaa vello miun sisällä ja kasvo kasvamistaan.

niinpä laitoin kylpyveden valumaa. nykyää viiltelen yleensä kylvyssä koska se ei oo niin sotkusta. otin parhaan kaverini mukaa ja menin kylpyy. viilsin kovaa ja syvälle. verta tuli paljo. vesi meni ihan punaseks. en oo varmaa ikinä enne niin syvälle viiltäny ku äske. käsivarsi oli siis uhrina. siihe tuli kaks haavaa. tikithä noihi ois tarvinnu mut vittu minä semmosia harrasta.

nuo haavat on kyl ihan kamalan näköset. ehkä viis senttii pitkät vaa mut jotai sentin-pari leveet. näkyy rasvasolutki, yäk.

miun on ihan pakko laihuttaa. oon niin vitun läski. rasvaa vaa joka puolella. ja kauheet kasat.

lauantai, 27. syyskuu 2008

riitoja ja rakkautta.

en oo taas päässy kirjottaa ku mentii eile anopille ja tultii tänää pois.

nii, tortaipäivä oli yks katastrofi. löysin pornoo MIUN koneelta (tai no ulkoselt kovalevyltä mut kuiteki). Mika nukku viel sillo ku oli tullu yötöistä. loukkaannuin ihan sikana ja tuli kauhee ahistus. menin sit vessaa viiltelemää. onneks laitoin oven lukkoo koska Mika heräs koht sen jälkee ja tuli koputtelee et mitä teet siellä. sanoin et koha oon ja hää pakotti miut ulos sieltä. oli musta pitkähihane paita ni ei siit sillei se veri näkyny. ihan märäks vaa meni hiha.

kysyin sit et miksen mie riitä hänelle. hää oli eka et mistä nyt puhun mut sanoin et kyl sie tiiät. sit hää tunnusti ne pornot. ja miun oli pakko tunnustaa et viiltelin. itkettii siin sit molemmat ja angstattii kui kaikki on miu syytä, ei ku miun, eiku miun, eiku miun. saatii sit sovittuu et molemmat teki virheen, Mika ei yhtää ajatellu minuu et mite herkkä oon tollasista vaik ties sen vallan hyvin ja mie ylireagoin. nii. ja nyt ollaa taas ihan sovus.

mut sit tähä päivää. syöty on ja niin maan perkeleesti. suklaata, pitsaa, karkkii. ei helvetti. enkä oo ees oksentanu. nyt ei kyllä hyvä meikäläiselle heilu. lihon, tursuun, paisun, ihraannun! ällöttävää! mie oon hirvee läskikasa joka vaa ahtaa itteesä lisää minkä jaksaa. hyi että. nyt sellane päätös et maanantaina alkaa kova laihutus. en mie voi enää elää näin. ei täst tuu yhtää mitää.

tiistai, 23. syyskuu 2008

apua kaivataan.

apua. Mika läks yöks töihi ja oon nyt yksin. pelkään niiiiiiin kovin. eniten täs pelkään itteeni. pelkään et teen jotai itelleni. kauheet angstit ja viiltelyhimot päällä. en haluis viiltää. ei se oo mikää ratkasu vaik siltä tuntuu. ja Mika vaa suuttuis taas. äh, vaikeeta. miksei Mika ymmärrä? miks se suuttuu? ei se auta eikä se saa minuu lopettamaa. se vaa pahentaa miun oloo. mut eihä kaikki voi kaikkee ymmärtää, suotakoon tuo Mikalle anteeksi.

viiltämisen sijaa voisin tietysti mättää niin paljo kaikkee paskaa suuhu et ajatukset turtuis. mut siitä se paha olo vasta tuliski. sitäpaitsi ei maistu oikee mikää. tänääki jouduin pakottaa itteni syömää. johtuneeko sitten tuosta uudesta lääkkeestä.. ei voi tietää. eikä miul sitäpaitsi oo oikee rahaa ja kaupat on kiinni. mut tääki vaihtoehto on siis poissuljettu.

sit voisin ottaa unilääkkeitä niin paljo et nukahtaisin nopeesti. mut niitäki on enää niin vähä eikä lääkäri ilmeisesti kirjota miulle niit enää joten säästettäköön ne johokii akuuttii tilanteesee. eli, ei tätäkään.

mitä mie nyt teen? ideoita?

sunnuntai, 21. syyskuu 2008

nii siinä sit kävi.

pieni pahainen asia ja syvimmät viillot pitkään aikaan. darkkiksella menee oikein hyvin.

sunnuntai, 21. syyskuu 2008

Ei otsikkoa

vituttaa niin ankarasti. tekis mieli viillellä. en oo viiltäny ainakaa viikkoo, en ehkä kahtee. en nyt muista. kuiteki hirmu pitkää ollu siitä kuivilla. mut nyt taas kiehahti ja joku vinksahti päässä ja itsetuhoset ajatukset tekee paluutaan. en tiiä mikä siin on ku pienetki asiat voi laukasta sen niin yhtäkkiä. sit joskus kestää isompiaki pelkällä olankohautuksella. jokatapaukses nyt kyseessä on ihan pieni asia jota en kuitekaa jaksa käyä selostamaa. vaik se voisVITTUIHANSAMAHEIPPA.