vittu et koomattaa. siis on kooma-olo. ei onneks enää niin pahasti ku tos päiväl mut vieläki tuntuu jotenki epätodelliselta ja sellaselt etten ois täs maailmassa. pääs tuntuu oudolta ja silmät tuijottaa tyhjyytee. aika kuluu itestää ja telkkarin kuva muuttuu mutten huomaa sitä. päiväl oli viel pahempi. tuntu erittäin paskalta, iha ku ois ottanu huumeita ja menny kaikki vituiks.

ihan outoo, tälläne olo oli viimeks sillo ku jätin muutamaks päiväks yhen lääkkeen pois. mitä jos tää johtuu siitä et oon nyt viimeaikoina ottanu ihan hirveesti unilääkkeitä et saan nukuttuu päivät? mitä jos oon jääny niihi koukkuu? no tuskin se nyt näin nopeesti.. mut hirvittää, mitä jos tää jää päälle? emmie haluu olla tälläne.

pelottaa myös yks toine juttu. tai moniki juttu. huomisilta pelottaa ku joudun olee yksin kotona. mitä jos mie viiltelen? mitä jos ahmin ja oskennan? mitä jos otan tainnutusannoksen lääkkeitä? sit pelottaa maanantai. miul on se kirottu lääkäriaika sillo. mitä jos viiltelen sunnuntaina ja sit meen maanantain sinne lekurii ja se pyytää näyttää kädet ja sanoo et tää tyttö on osastokamaa? se kirjottaa miulle rauhottavia, mitä jos alan taas käyttää niitä väärin? jonku aikaa oon täs nyt ollu ilman ku reseptistä loppu. mut mitä jos äiti sanooki et tolle tytölle ei kirjoteta mitää ylimäärästä ku se nappaa kaikki kerral poskeesa? mitä jos en sit saakkaa niitä? ehkä pitäis sanoo äipälle et pärjään siel yksinki? ei, ku en mie pärjää. en saa suutani auki mistää asiasta ite.

ahistaa ja pelottaa kyl nyt iha hirviästi.