jes! vaaka näytti tänä aamuna 1,5kg vähemmä ku eile. eli 54,5kg. ihanaa. kyl se syömättömyys kannattaa. vaik tiäänki et suurin osa tosta on nesteitä ni se ei haittaa. miulle on ihan sama mitä lähtee koha lähtee. tän viikon tavotteena on yhä 53kg. eli maanataina pitäis painaa sen verra tai vähemmä. elikkä ei oo enää ku toiset 1,5kg matkaa. kyl mie niistä suoriudun.

nyt en anna itteni lihoo yhtää. ja siitä pidän huolen olemalla syömättä. pääsiäine jo osotti ettei syömine sovi miulle. enkä haluu pilata tätä laihutusta syömällä. syömine on ällöttävää. se lihottaa. ja lihomine on hirveetä.

mie oon ällöttävä.
koska mie oon lihava.
koska mie oon syöny.
koska oon sika.

ällöttää ja hävettää olla näin läski. muistan et oon pienestä asti vältelly painoni kertomista ja hävenny sitä. muistan yhenki kerran ku oltii äitin kans sovittamas kevätjuhlamekkoo. olin sillo ala-asteella. äiti toi mekon ja mie kokeilin sitä. se oli tiukka ja vedin vatsaa sisää. ja jäi tietysti siit kiinni. mut näytin omast mielestäni niin hirveen läskiltä siinä mekossa et oli pakko.

pienestä asti miul on ollu päässäni syömishäiriön siemenet. sit yks asia johti toiseen ja ne siemenet rupes itämää. ne kasvo isoiks ohdakkeiks enkä saa niit enää leikattuu pois. no, nyt ollaa täs tilanteessa ja tälle ei voi mitää.

ulkon on kauhee lumimyrsky. ei harmita yhtää koska oon kipee. en pääsis muutekaa lenkille. oikeesti kyl harmittaa koska haluisin jo kesän. pääsis urheilee paremmi, rullaluistelee, pyöräilee ja uimaa järvee. lenkkeilyki sujuis paremmi. toisaalta, nyt miul on aikaa laihuttaa enemmä enne kesää ku sil näyttää kestävän.