tulin just salilta ja uimasta. ai hitto miten hyvä olo nyt on. kulutin kaloreita aikamoisesti enemmä ku mitä oon tänää syöny. söin aamul puuron (130 kcal), mutta vaa siks et ostin eile sellasta laihdutusainetta mikä otetaa aamulla ja sen jälkee pitää syyä kevyt aamupala.

istun alusvaatteisillani täs koneen ees ja kaikki läskit lyllyy ympäriinsä. mut jotenki minuu ei haittaa. tiiän et mie laihdun. tänä aamuna paino oli 56,5kg, eli ne takas tulleet 3 kiloo on melkee lähteny. tiistai-aamuna tosiaa painoin sen 59kg, pikkusiskon synttäreitte ja miehen kanssa vietetyn leffa+karkki -illan jälkeen. nyt on torstai ja painan 56,5. eli hyvin ovat lähteneet. ja nyt saa jatkossa luvan lähtee ihan reilul vauhil kaikki loputki ihrat.

tiiän kyl et ihraa mius riittää omast mielestäni ikuisesti. vaik painasin sen ihanat 38kg ni mius ois silti liikaa läskii. se on vaan se sairas mieli joka niin sanoo.

näin muute ex-poikaystävän (sen aikasen ku anoreksia alko) isää urheilutalon pihalla. oli kyl kiva jutella, oon aina tykänny hänestä. puhuttii anoreksiasta (en tosin paljastanu et laihdutan taas) ja kaikista vanhoista muistoista. sit hää sano et onneks mie oon saanu vähä leveyttä lisää. siis se thinspas minuu niiiiin kovasti. nyt miul on taas yks syy laihduttaa lisää ja lisää, maailman laihimmaks.

uu uu uu, meikästä tulee taas laiha! mie oon nyt jotenki niin täynnä itsevarmuutta et oikee pelottaa.